Ensimmäisenä vanhempani.
Heidän ansiostaan olen yleensäkkin kivunnut hevosen selkään. Minut pistettiin jo 3-4 vuotiaana ponin selkään ja siitä lähtien on tullut vietettyä tallilla enemmän aikaa.
He ovat auttaneet minua hevosharrastuksessa todella paljon sekä rahallisesti että fyysisesti että psyykkisesti auttamalla.
Oman hevosen myötä sain paljon vastuuta ja he ovat auttaneet sekä tallitöissä että valmennuksien ja muiden tärkeiden asioiden selvittelyllä.
Kisapaikoissa en pärjäisi ilman heitä, he ovat taluttaneet hevosta jos olen kävellyt radan sekä lastauksessa auttavat että purussa. Nykyään he jopa hieman ymmärtävät jos kisoissa kiukuttelen ja olen mykkäkoulua että asiat ei menneet kuten suunnittelin. Nykyään antavat jopa joitain vinkkejä ennen rataa.
Kaiken kaikkiaan ilman heitä en olisi tässä.
Toisena todella tärkeänä on ystävät.
Heidän ansioistaan tallilla käyminen on ollut hauskaa ja mukavaa. Yhdessä tulee suunniteltua jotain hölmöä mutta kuitenkin aina järjen kanssa liikenteessä. (.. okei, no aina ei oo ollu)
Heidän ansioista joskus hevoset ovat saaneet ruoat ja liikuntaa jos itse en ole päässyt tallille.
Kolmantena on omin sanoin parasmahtavinupein hevosenhoitaja.
Erikaan tutustuin pari vuotta sitten kun hän tuli samalle tallille kanssani ja hänen kanssaan ollaan käyty junnumiitit ja monet kisat yhdessä, yleensä hän on ollut minun hevosenhoitajani. Ruokapalkalla.
Suorasukainen mutta samaa huumorintajua kuin minulla joten olemme hyvin samalla aaltopituudella. Vietämmekin paljon aikaa yhdessä, toistemme valmennuksia ja ratsastuksia kuvaillen. Erika lähtee usein innolla mukaan kisoihin ja hänen kanssa on mukava juoruta (.. tosin eihän heppatytöt sitä ikinä tee ;) ) kerromme toisille omat ongelmamme ja nauramme omille ongelmillemme ja teemme kaikkea tyhmää.
Neljäntenä tulee valmentajani, kaikki ne jotka ovat koskaan valmentaneet minua. Kaikki ovat vieneet minua eteenpäin, vaikkakin vain viikonlopun valmennuksen ajan mutta aina olen oppinut jotain ja tärkeintä näissä on ollut se että ne on videoitu jotta voin katsella niitä uudestaan ja uudestaan ja oppia virheistäni. Kaikkia valmentajiani en muista näin äkkiseltään mutta muun muassa ; Teppo Hakala, Robert Pettersson, Yrjö Suomus, Nina Fagerström, Jenna Leino, Noora Tökkeri, Manuel Vasconcelos e Sousa, Gia Winberg ja Peik Andersin (ratsastuskouluaikoina),
Nini Wasström (koulussa), Minna Pärssinen ja siinä ne taisi olla. Saattaa olla joitain muitakin
mutta nämä nyt nyt tulevat ensimmäisenä mieleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti