Puolituntia vierähti kun teimme pohkeenväistöä ja raviympyröitä. Aluksi W oli kanki kaikkonen eikä tahtonut liikkua eteen, sivuille saati taakse. Otin jälleen kerran kouluraipan avukseni, vain henkiseksi tueksi ja jopas alkoi löytyä liikettä.
Muutaman väistön jälkeen W oli todella kevyt edestä ja liikkui juuri niinkuin ajattelin. Eli ajatuksen voimalla mentiin. Välillä tuli kiihdytyskohtauksia mutta saatiin ne helposti hallintaan. Minulla tuli aivan kouluratsastajafiilis ja istuin todella ryhdikkäänä ja liimautuneena satulaan.
Hetken käveltyämme otimme vielä vähän laukkaa molempiin suuntiin ja muutamat vaihdot. Loppuun vielä lisää ravia, piti vähän kokeilla että miten pärjättiin ilman kouluraippaa ja hyvin meni silleinkin.
Kaikinpuolin poju oli todella kevyt ja mahtava ratsastaa. Saatiin myös kehuja katsojilta kuinka olemme upea pari ja he ihmettelivät kun menimme heidän edestä että ei kuulu mitään ääntä ja osuuko heposen jalat edes maahan kun niin ääneti mentiin.
Hmm, onhan se välillä kiva kuulla että työn tulos on iloa silmälle. Jennakin mainitsi että lihasta löytyy tätä nykyään. Jess!
Huomenna puoli seitsemän herätys ja marss tallille, toivottavasti pääsen ylös sängystä.
Kuvamateriaalia ei tule tunnista sillä kukaan ei ole tulossa kuvaamaan mutta selitän sitten extra tarkasti mitä tehtiin ja miten meni.
Kuvassa koiruseni aamulenkiltä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti