pomppupomppupomppu hermoräjähdys

Eilen, maanantaina, yritin mennä suht kevyesti maneesissa. Tehtiin ravissa ympyröitä ja kaikenlaista turhaa sälää. Laukassa yritin saada taipuvaiseksi ja rauhalliseksi. Olin mennyt tunnin (hupsis) kun vaihettiin Nellin kanssa hevosia. Nelli otti Walperon ja minä hyppäsin Zigen selkään. Poju oli vähän muuttunut vuodessa, hyvään suuntaan tietenkin ja oli hauska tapaus ratsastaa.

Tänään meillä oli estevalmennus. Kylmässä lumipyryssä (auringonpaisteessa siis) meillä oli hyppelyt. Kivasti aurinko tuli maneesiin sisälle mutta ei se silti yhtää sen enempää lämmittänyt. Asteita oli se semmoinen -17 ja ilman hanskoja mentiin ja hupparilla.
Robby sanoi että niin kauan kun meen ilman hanskoja niin mulla ei nähtävästi ole kylmä ja voidaan hypätä. Nenukki tuppas kyllä vähän väliä vuotamaan mutta onneksi se ei siinä vauhdin hurmassa haitannut.

Tehtiin tunnin ajan lähes koko ajan samaa harjoitusta, koitettiin olla pitämättä taukoja ettei tule kylmä kellekkään.

Tultiin aluksi sininen okseri - 16m - kavaletti. Tätä muutaman kerran ja sitten toisesta suunnasta.
Vaihto toiselle puolelle maneesia ja sitten vihreä okseri - 16m - kavaletti.

Oksereiden ja kavalettien väliin tuli hyvä neljä askelta vähän ryhdikkäämpänä ja tässä meillä tai itseasiassa minulla oli paljon onkelmia. Aina ennen okseria kaartessa käteni lukittuivat ja pysyivät paikallaan jolloin ne tekivät tahattomasti koko ajan pidätteitä, huono juttu sillä näin ollen vauhti hiljenee huomaamattomasti. Tätä treenattiin jonka jälkeen huomio keskittyi muuhun ongelmiin. Seuraava ongelma oli siis jalkani. Askel ennen okseria puristin pohkeita kiinni jolloin hevosen keskittyminen siirtyy minuun jolloin se lähtee hyppäämään takapuomia kohden ja kolina on takuuvarma juttu. Rentous oli siis tämän päivän avainsana.
Lopuksi tehtiin useamman kerran niin sanottu rata. Ensiksi sin. okseri - 4askelta - kavaletti - kavaletti - 6 lyhyttä askelta - pun.kapea pysty - vihreä okseri - kavaletti - kavaletti - 6 lyhyttä askelta ja kelt. pysty. Tätä tehtiin siis useamman kerran putkeen ja lopulta se sujui ihan mukavasti. Oksereita levennettiin tällä kertaa, ei nostettu. Okserit olivat noin 140cm leveitä ja noin metrin korkeita. Radan korkeus vaihteli siinä 90-105cm.

Walpero oli aika hyvän tuntuinen ja miellyttävä ratsastaa, pitää vain itseni muistaa että kädet eivät lukkiudu eivätkä jalat "tärise".

Päivällä sitten klippasin Meggyn, joka oli hömm noh ei siitä sen enempää.